KIRJOLOHTA VIILEKELAMMELTA
Aika: 04.09.2021 (24 tunnin lupa, lauantai klo 12 - sunnuntai klo 12)
Sää: Vaihteleva
Kalastajat: Mikko (kirjoittaja)
Paikka: Viilekelampi, Rautavaara
Viilekelampi on suolampi Rautavaaralla. Toisin kuin suolammissa yleensä, vesi on erittäin kirkasta.
Näkyvyys on yli 2 metriä.
Lampeen lisätään pari kertaa kesässä kirjolohta, n. 400 - 600 kg yhteensä, riippuen lupamyynnistä.
Kalastus lammella vaatii erillisen kalastusluvan.
Ensivaikutelma
Kyseessä ei ole "vain suolampi", johon on istutettu kirjolohta. Rannalle on tehty
useita heittopaikkoja, joiden avulla pääsee helposti lammen rannalle.
Lisäksi rannalla on laavu ja nuotiopaikka. Huomaa, että Suojärven osuuskunta on satsannut kalastukseen.
Koska minulla oli 24 tunnin lupa, niin ehdin käydä kolme kertaa kokeilemassa onneani ja kalastustaitojani.
Ensimmäinen kerta (lauantai klo 12)
Saavun lammella puolilta päivin kun kalastuslupani tulee voimaan. Muita kalastajia ei ole paikalla.
Heittelen muutaman tunnin ja vaihdan jatkuvasti paikkaa - ja uistimia. Kokeilin erilaisia lippoja,
heittoperhoja ja jigejä. Ei tärpin tärppiä! Turhautuminen alkaa; Onko tässä lammessa edes kalaa? Ei ainakaan kirjolohta!
Päätän testata uistimien uintia. Koska lammen vesi on todella kirkasta, niin uistimen uinnin tarkastaminen on helppoa.
Samalla huomaan, että kirjolohi seuraa uistinta! Motivaatio nousee nollasta sataan sekunnissa!
Huomaan, että minulla on pari uistinta, jota kirjolohet aina seuraavat - mutta eivät ota kiinni.
Kokeilen kaikki temput; nopea kelaus, vaihteleva, hidas - ja kaikki mahdolliset yhdistelmät. Tuloksetta.
Lähden pois kuitenkin hyvällä tuulella. Lammella on kalaa, eikä mitä tahansa kalaa, vaan kirjolohta.
Toinen kerta (lauantai klo 19)
Saavun lammelle mutta tällä kertaa en ollut ainoa kalastaja. Lähes kaikki rantapaikat ovat varattuja.
Huomaan jo auton ikkunasta, että nyt on kala syönnillään. Yksi mies verestää kirjolohta rannalla ja toisella
on haavi kädessä.
Huikkaan, että onko tullut mitään? Vastaus on Nyt syö ja kaikilla väreillä! Minä olen saanut jo kaksi ja velipoika yhden!
No nyt minäkin saan, ajattelen. Sen jälkeen kun minä saavuin niin kukaan ei enää saanut mitään. Hokkasen kirous?
Ilta oli kuitenkin mukava. Grillattiin makkaraa ja vaihdettiin vinkkejä (käytännössä minulle annetaan vinkkejä) ja kuulumisia. Mahtavaa porukkaa.
Kolmas kerta (sunnuntai klo 07)
Sunnuntaiaamuna lampea peitti sankka usva ja oli niin kylmä, että jos piti taukoa kalastuksessa, niin siima jäätyi vapaan kiinni.
Paikalla on toinenkin kalastaja.
Kysyn toiselta kalastajalta onko aamu hyvää otti-aikaa? Kuulema on. Kun aurinko nousee, niin usein kirjolohi on syönnillään.
Hetken päästä hän nostaa lammesta kirjolohen. Huomaan, että välillä kirjolohia näkyy aivan kalastuspaikkani vieressä jä välillä ei.
Kalastaja vinkkaa, että parvi kiertää lampea.
Kuten ensimmäisellä kerralla, kirjolohet seuraavat uistimia mutta eivät ota kiinni. Lammen kirkas vesi tekee kalastuksesta erityisen
mielenkiintoista ja hauskaa. Lähelle tulevat kirjolohet näkee selvästi ja niiden reagoinnin tarjottuihin uistimiin. Sameassa vedessä
ei voi oikein tietää seuraako kala uistinta tai onko lähellä kaloja.
Kokeilen taas erilaisia uistimia ja kalastustapoja. Lopulta laitan siiman päähän hyvin pienen jigin ja pompotan sitä pohjaa pitkin.
Tärppi! Kirjolohi iskee kiinni ja jarru huutaa! Taistelun jälkeen nostan rannalle esimmäisen kirjoloheni! Tunne on mahtava.
Viilekelampi tarjoaa hyviä elämyksiä vaikka et saisikaan kalaa. Lammen kirkkaan veden ansiosta voit seurata
kaloja ja niiden käyttäytymistä. Jos paikalla on muita kalastajia, niin voit vaihtaa kuulumisia tulien äärellä.
Suosittelen.